tiistai 20. marraskuuta 2018

Synttärit


Viikonloppuna juhlimme perheen nuorimpien synttäreitä. Mikä tarkoittaakin, että synttärihulinat ovat taas tältä vuotta ohitse. Saa huokaista jälleen helpotuksesta ja alkaa suunnata katseita jouluun! Aikaisemmin olen leiponut hullun lailla monia erilaisia tarjoiltavia, mutta nykyään olen hieman laiskistunut.. Suolaisia tarjottavia olikin vain muutamaa erilaista pitsaa (tietenkin hapanjuuren tehtynä!) sekä jauhelihapiirakkaa. Makeina oli tällä kertaa kaksikerroksinen kakku, unelmatorttua ja raparperimurumuffineita. Syötävääkin jäi ihan reilusti, muttei onneksi ihan järjetöntä määrää.

Tarjottavilla ei pahasti päässyt omavaraisuudella kehuskelemaan, mutta sentään jauhelihapiirakassa oli omasta maasta purjot, ruohosipuli ja paprikat sekä kakussa vadelmat ja muffineissa raparperit. Onhan sekin jo jotain. Ja näin kirjoitettuna se kuulostaa jo paljon suuremmalta määrältäkin, kuin mitä vain ajateltuna! Purjot tulivat suoraan kasvimaalta ja paprikat kesäkeittiöstä, muut pakastimen kautta. Purjoja vielä muutama odottaa kasvimaalla, suurin osahan on jo pakkasessa, mutta tarkoituksella jätettiin pieni määrä odottamaan käyttöä ennen kunnon talven tuloa. Hyvällä tuurillahan siinäkin alkaa jo kiire olemaan, mutta aikaisemmat pakkasetkin väistyivät pitkäksi aikaa ja purjot eivät niistä piitanneet yhtään. Jotenkin en jaksa uskoa, että vielä pitkään aikaan saadaan kunnon talvi.



Puutarhassa ei ole tapahtunut mitään.. Puut on vielä suojaamatta pupuilta, kuravelli piilottamatta (okei, se ei edes kuuluisi tämän vuoden askareisiin) ja osa syyskylvöistäkin tekemättä.. Mutta miten ihmeessä sitä ehtii kaiken tekemään.. Puuhommissa ei ole edetty mihinkään ja se tulee vaikeuttamaan jälleen paljon talven lämmitys urakkaa.. Mutta eiköhän siitäkin taas selvitä! Näin pimeään aikaan vuodesta sitä vaan toivoo kevään pian taas koittavan, vaikka odottaakin innolla joulua ja paukku pakkasia. Pahinta tässä kevään odotuksessa on yrittää malttaa mielensä siemenien hankinnassa.. Yhtään ei tarvitsisi lisäystä, mutta uusia chili, paprika ja tomaatti lajikkeita tekisi niin kovasti mieli kokeilla! Ehkä sitä ihan pienen tilauksen voisi kuitenkin näpytellä menemään?


Joululahjat tulevat jälleen olemaan itse tehtyjä, kuten aiempinakin vuosina. Pääasiassa ommeltua ja leivottua tiedossa lähipiirille, kummityttö on omansa jo saanut reippaasti ennakkoon. Vielä pitäisi muutamat lastenvatteet ommella pukin konttiin, mutta hieman on inspiraatio hukassa. Noh, eiköhän sekin kohta jostain taas ilmesty :)

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Neulemekko


Malli: Novita vähän muokattuna
Lanka: Drops Merino Extra Fine
Langan menekki: 330g
Koko: 110 hieman pidennettynä


Merinovilla on äärettömän ihana materiaali niin käytössä kuin neulottavana. Ei ollut vaikea valita lankoja tähän mekkoon seiskaveikan sijaan. Muutenkaan en halua käyttää muovia sisältäviä lankoja muissa kuin sukissa. Merinossa on kuitenkin ikävämpi puoli ja jokaisen langan suhteen tarkistan, onko lanka mulesing vapaata vaiko ei. Arvannette, että ostoskoriin tarttuu vain varmasti mulesing vapaat langat. Drops on sen suhteen luotettava merkki ja muutenkin kyseisen merkin merinovillat ovat paljon pehmeämpiä kuin monien muiden, joita olen päässyt kokeilemaan.

Tämän mekon teko oli mukavaa ja melko yksinkertaista. Ei ainuttakaan saumaa, mutta reilusti pääteltävää raitojen takia. Yksi sinisistä keristä sisälsi "muutaman" solmun ja suoraan sanottuna siinä meinasi hieman mennä hermot. Onneksi siitäkin päästiin yli ja mekko tuli viimein valmiiksi. Aloitin tekemään tätä kuitenkin jo kauan sitten, mutta inspiraatio katosi loppuvaiheilla ja mekko odotti pitkään puolivalmiina. Viimein se inspiraatio palautui ja kolme tyttöä pääsi kinastelemaan, kuka mekkoa oikein saa pitää päällään. Tämä malli kun istuu aika hyvin myös pienemmille päälle! 


Omavaraisuuteenhan osto langoilla ei varsinaisesti päästä, mutta ainakin omavaraisia ollaan vaatteiden teossa ja se on tällä hetkellä meille riittävä omavaraisuusaste. Aiemmin olenkin maininnut haaveen angora kanien kasvatuksesta. Harmikseni haavetta ei vielä aikoihin päästä toteuttamaan, mutta ajatus omista langoista tulevaisuudessa lämmittää mieltä ja sillä välin osto langoista neulotut vaatteet saavat lämmittää perhettä. Jo pelkästään villaa tuottavan eläimen ostosta on pitkä matka valmiiseen vaatteeseen (tai edes lankaan), mutta toivottavasti joskus vuosien päästä kuitenkin oltaisiin siinä pisteessä.

Uusi työ onkin jo tekeillä ja monta muuta jonottaa pääsyään puikoille. Aiheen äärelle pääsemmekin toivottavasti siis piakkoin :)