maanantai 15. lokakuuta 2018

Polttopuut


Näin syksyisin on hyvin aikaa laittaa ladot täyteen puita. Harmillisesti toiseen latoon ei juurikaan puita mahdu, mutta jonkin verran saadaan sinnekin laitettua. Olen melko ahkerasti hamstrannut vanhoja ikkunoita kasvihuoneita varten ja parempaakaan paikkaa niille ei nyt ole. Vievät vaan paljon tilaa, mutta toivottavasti nekin "piakkoin" käyttöön pääsevät. Ensimmäinen lato on jo melkein täynnä, mutta vielä saa kuitenkin sen eteen tehdä paljon töitä. Hyvällä mallilla kuitenkin jo ollaan!

Ikävä kyllä, yksi ja puoli ladollista ei riitä koko vuoden tarpeisiin. Niiden lisäksi tarvitaan muutamia säkillisiä ja siksi olemmekin aikeissa rakentaa vielä muutaman ladon lisää. Nyt kun vihdoin tonttikaupat on lyöty lukkoon, saamme lisää tilaa temmeltämiseen reilut 2000 neliötä! Siinä muutama puulato ei tunnu missään. Vanhalle tontille ei olisi mitenkään päin saanut mahtumaan uusia puulatoja.


Tuntuu vieläkin ihan epätodelliselta, kun saimme vihdoinkin ostaa tuon naapuritontin! Kävimme tänään kirjoittamassa nimet paperiin ja aloitimme heti puiden karsimisen yhdellä kärsineellä koivulla ja muutama pusikoitunut kohtakin karsittiin. Koivuun oli joku laittanut palan vesivaneria nojaamaan ja se oli ikävästi kuorinut sitä isolta alalta, joten se sai kaatotuomion. Yllättävän helposti myös akkukäyttöisellä moottorisahalla sai pienen puun kaadettua! Terä vaan oli päässyt vähän tylsymään, joten teroitusta vaatii ennen seuraavaa puun kaatoa. Kovin paljoa en halua puita tontilta kaataa, mutta monia joutuu kuitenkin poistamaan suunnitelmien tieltä.


Omaa satoa on kiva hyödyntää, enpä ole kaupassa nähnyt myytävän pinkkejä perunoita. Harmillisesti en muista mitä lajiketta nämä herkulliset perunat ovat, mutta toivon löytäväni vielä sen siemenperuna pussin jostakin. En tiedä miksen juuri tätä lajiketta kirjoittanut mihinkään ylös! Tätä on nimittäin pakko laittaa kasvamaan seuraavana kesänä. En tiedä oliko vaan sattuman kauppaa, mutta ikinä en ole niin hyviä kermaperunoita syönyt, mitä näistä tuli! Kuvassa ei kuitenkaan sitä herkkua ole, vaan ihan yksinkertaisesti keitettyjä perunoita höystettynä purjolla.

maanantai 1. lokakuuta 2018

Syksyn satoa


Kauniita syksyisiä päiviä ei montaa ole ollut, todella sateista ja synkkää suurimmaksi osaksi, mutta onneksi muutama älyttömän kaunis päivä on mahtunut myöskin mukaan. Melkeinpä päivittäin on tullut kuitenkin säästä huolimatta käytyä metsässä ihan tuossa naapurissa. Ja toki ne käynnit on merkattu Mennään metsään-laskuriin!


Aurinkoisten päivien lisäksi satoa on vielä kerätty hurjasti. Vaikka osan kasveista pakkanen on jo vienyt, löytyy silti vielä paljon elinvoimaista kerättävää kasvimaalta. Peräti kaksi sokerimaissia saimme tänävuonna kasvatettua. Ensimmäinen "kauan sitten" syöty ei ollut häävisti pölyttynyt, mutta toinen oli jo mallikelpoinen! Yllätyin, ettei maissit vielä olleet ottaneet pakkasesta nokkiinsa. Toisaalta kaikki lavoissa olevat onkin tähän asti kestäneet paremmin kylmyyttä kuin avomaalla olleet. Mutta siinähän nyt ei olekaan mitään uutta, lavat on kaikin puolin ihan parhaita!


Saimme viimein myös viimeisetkin chilit säilöttyä. On siinäkin ollut taas työmaa, vaikkei sato mikään valtava ollutkaan. Mutta sen tiedän jo tässä vaiheessa, että tulevana vuonna chilejä ei tarvitse laittaa kasvamaan muutamaa kasvia enempää. Paitsi tämä ei koske suosikkiamme, eli 'Padron' chiliä. Tämän vuoden kasvatuksessa tuli monta takapakkia ja nyt vasta nämä ovat alkaneet tuottaa satoa! Onneksi on tuo tuleva kesäkeittiö sellainen, että siellä voi jatkaa viljelyä vaikka koko talven. Osa paprikoistakin on alkanut pukata uutta satoa ja nyt toiveena onkin saada vielä sieltäkin pakastimen täydennystä.

Nostimme eilen valtavan kasan purjoja. Noin kottikärryllinen sieltä maasta nousi. Enää pitäisi laittaa ne pakkaseen. Siinä sitä hommaa vasta onkin... Jos ajattelee viljelyn olevan jo suuritöistä, niin kyllä pakastaminen on vaan huomattavasti suurempi homma. Toivottavasti näin paljoa ei tarvitse jatkossa kasvattaa joka vuosi! Mutta toisaalta näihin ei pahemmin vioitusta tullut, eli saatiin jopa satoakin, toisin kuin muista sipuleista. Aina on iskenyt sipulikärpäset ja niin teki tänäkin vuonna tällä kertaa vihersipulille. Onneksi ne eivät kuulu purjojen vaivoihin!