sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Suuntana omavaraisuus


Osallistumme nyt ensimmäistä kertaa #suuntanaomavaraisuus yhteispostaussarjaan, joten pieni esittely on ehkä paikallaan (täältä löydät kattavamman esittelyn). Korpikuusen tila sijaitsee Keski-Pohjanmaalla pienessä kunnassa omakotitaloalueella V-vyöhykkeellä. Omavaraistelumme on lähinnä ruokaan liittyvää. On paljon asioita, joissa olemme jo omavaraisia, mutta vielä enemmän missä vasta haluaisimme olla. Talomme lämpiää puulla, kellari on täynnä perunaa, porkkanaa, purjoa ja säilykkeitä. Leivomme leipämme itse, mutta jauhot haemme kaupasta tai suoraan tuottajilta. Meillä on kanoja ja kaneja. Yksi koiravanhuskin nurkissa pyörii vielä hetken aikaa, kunnes on aika siitäkin luopua. Lapsia juoksentelee jaloissa neljä. Aika ja jaksaminen on välillä kortilla, mutta tämän elämäntavan valinta ei ole koskaan kaduttanut. Omavaraisuus on lisääntynyt vuosien varrella kuitenkin hiljalleen. Kaikki lähti muutamasta pienestä lavasta ja innostuksesta leipomiseen. Ja sitten se olikin menoa! 

Muiden omavaraistelijoiden teksteihin löydät linkit tämän postauksen lopusta.



Helmikuun aiheena on juomat. Omavaraisia olemme olleet jo muutaman vuoden marjamehujen suhteen. Viime vuonna ostimme sähkökayttöisen mehuprässin ja sen ansiosta myös omenamehua on tälläkin hetkellä runsaasti kellarissa. Ikävä kyllä omien omenapuiden sadosta ei riitä vielä mehuun asti, mutta onnekseni täältä läheltä löytyy monta ihanaa ihmistä, jotka mielellään lahjoittavat omenoitansa muillekin! Syksyllä tulikin haettua jälleen iso määrä omenoita monesta eri paikasta. Osa päätyi mehuksi, osa hilloksi ja myös pakastimeen meni paljon omenaa smoothieita varten.

Kyseisellä prässillä mehusta tulee todella hedelmälihaista. Sitä varten pitääkin tulevana syksynä metsästää mahdollisimman kiinteitä omenoita mehuksi. Jauhoisista omenoista tuli lähinnä sosetta, mutta onneksi sillekin on käyttöä. Omenamehua käytän myös saaristolaisleivän leipomiseen ja olihan sen hieno tunne tehdä saaristolaiset ensimmäistä kertaa omaan mehuun!



Smoothie on meillä myös suuressa suosiossa. Siinä ainoa osuus jossa emme ole omavaraisia on vesi. Smoothiesta löytyy aina omenaa ja mansikkaa. Lisäksi pakastimme kesällä valmiita pieniä marjaseoksia. Niissä on marjoja laidasta laitaan omalta pihalta ja myös metsästä haettuna, riippuen mitä juuri sillä hetkellä luonto tarjoaa. Aroniaa, mustikkaa, vadelmaa, karhunvatukkaa, puolukkaa.. Myös kirsikoita ja luumuja on osassa sekoituksista. Yleensä sekaan heitetään myös pakastettua koivunmahlaa, mutta ei sitä joka kerta muista.

Ja siitä pääsemmekin taas yhteen omavaraistelijan juomaan, nimittäin mahlaan. Keräämme koivuista keväisin aina muutamia litroja mahlaa, osa pakastetaan ja osa käytetään heti. Myös mehukannuun sujautetaan silloin tällöin mahla jääpaloja. Onhan sekin aika kiva ajatuksena, ettei tarvitse tehdä jääpaloja hanavedestä.

Siinäpä olikin meidän omavaraistelun osuus juomien suhteen. Teehen aineksia ei ole vielä tullut itse kerättyä, mutta on sitäkin suunniteltu. Omat epäilykset löytyy omiin teeaineksiin. mutta onhan sitä nyt joskus kokeiltava! Haaveilen suuresti myös omasta vuohenmaidosta. Tähän ei harmikseni tontin koko riitä. Tai voisihan se riittää, mutta en halua vuohia hyötypuutarhaani! Sen takia tämä jäänee haaveeksi, mutta onhan niitä haaveitakin hyvä olla.



Tämän vuoden suunnitelmista olen kirjoittanut täällä. Mitään suuria suunnitelmia ei ole tälle kasvukaudelle. Paprikat on kylvetty, muutamia meinasin vielä laittaa itämään niiden lisäksi. Chilejä en laittanut ollenkaan! Se jos mikä on meikäläiselle suuri saavutus.. Niitä kun löytyy talvetettavana kesäkeittiöstä ihan riittävästi. Ja kellarissakin on säilykkeenä vielä runsaasti. Paprikoita sen sijaan ei saatu ollenkaan riittävästi viime vuonna. Tähän suurin syy oli jokavuotinen riesamme vihannespunkki. Sitä vaan jossain vaiheessa luovutti ja antoi punkkien rellestää kasvustoissa siihen asti, että Biotuksen pedot saapuivat. Sen jälkeen kasvit taasen elpyivät hieman, mutta suureen satoon ei enää siinä vaiheessa päästy. Tästä taas viisastuneena tilaan jo heti keväällä petopunkit torjuntaan, enkä yritä säästää muutamaa kymppiä mekaanisella torjunnalla..

Siemeniä olen toistaiseksi tilannut vain yhdestä paikasta. Suunnitelmissa tilata vielä muutama pussi muualta, mutta tästä lähtien olen päättänyt keskittää tilaukseni suomalaisiin luomusiemeniin! Hinnat ei päätä huimaa ja eiköhän se laatukin ole ihan omaa luokkaansa. Ja ei, tämä ei ole maksettua mainosta nähnytkään, vaan puhtaasti halu tukea luomusiemenien tuotantoa ja vieläpä Suomessa! Tätä on oikeasti kaivattu.




Myös omien siemenien tuotantoon on tarkoitus panostaa tulevalla kaudella. Hävettävän vähän olen tähän mennessä keräillyt omia siemeniä. Siemenpankista löytyy omaa tuotantoa vain muutaman chilin, paprikan ja tomaatin verran. Viime vuonna keräsin myös pillisipulin siemeniä tulevaa kevättä varten ja taidanpa kerätä vielä tänäkin vuonna lisää. Sitä kun saisi kasvimaalla olla todella paljon enemmän kuin nyt on. Lisäksi vähän ruiskaunokkien siemeniä ja suuret määrät yksivuotisten unikoiden ja kehäkukkien siemeniä. Myös lapset keräsivät omasta lavatarhastaan kehäkukkien siemeniä isot määrät. Ne ovatkin lasten lemppareita. Heidän kasvattamistaan kukkasista saimme myös tehtyä huushollin ensimmäiset huulirasvat. Ja siitäkös se kipinä lähti taas uuteen aluevaltaukseen eli kotikosmetiikkaan. Ehkäpä uskaltaudun myös lähiaikoina tilaamaan sitä lipeää saippuoita varten.. Ehkä..



Muut aiheesta kiinnostuneiden bloggareiden kirjoitukset löydät alla olevista linkeistä!


Vyöhyke 1

Jovela   -   Laura eli Javis   -   Toivolan puutarha   -   Sateenkaaria ja serpentiiniä   -   Apilankukka   -   Multavarpaan maailma


Vyöhyke 2

Urban farming   -   Sarin puutarhat   -   Oma tupa ja tontti   -   Villa valtaus


Vyöhyke 3

Tsajut   -   Mummon kirja   -   Rakkautta ja maanantimia   -   Villa Kotiranta   -   Mikä itä   -   Caramellia   -   Villifarmi   -   Luomulaakso   -   Majalevon pientila   -   Metsäläisten elämää


Vyöhyke 4

Korkeala   -   Puutarhahetki   -   Puutarha päiväkirja


Vyöhyke 5

Puutteela


Vyöhyke 7

Korpitalo

17 kommenttia:

  1. Onpas siinä mehupullo poikineen! Pitäisi itsekin kunnostautua tällä saralla, mutta onhan sekin hyvä, että on aina jotain uusia puuhia valloitettavana.

    Lämpimästi tervetuloa mukaan porukkaan! Toivotaan, että tänä vuonna satovihulaiset ymmärtävät pysyä poissa kasvimaalta!

    VastaaPoista
  2. Onpa ihanan siisti kellari! Mitä maalia käytitte sen seiniin? Meillä kaipaisi juuri vaaleampaa väritystä, kun tila on pimeähkö ja niin matala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kalkkivellillä on käsitelty seinät ja hyllyt, yllättävän hyvin on niissäkin pysynyt!

      Poista
    2. Kiitos. Se vaikuttaa meillekin juuri sopivalle ratkaisulle. Täytyykin tutustua asiaan :)

      Poista
  3. Onpa runsas ja kaunis mehu- ja hillosato. Ja kellari on hienosti ojennuksessa.
    Nuo kalkitut seinät tekevät kellarin valoisan näköiseksi. Pitäisi ihan matkia teitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On ihan kiva käydä kellarissa, kun se ei ihan niin pimeä ole kuin aikaisemmin! Ei muuta kuin kalkkivelliä tekemään :)

      Poista
  4. Kuvissasi värimaailma on todella herkkuja toistava. Smoothien melkein nappasin suoraan käteeni. Mehuprässi kyllä kiinnostaisi, sillä keitetyistä mehuista meillä ei välitetä ja mehuasemalle ei kannata vielä pieniä eriä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omenamehu on kyllä sen verran hyvää, että prässin hankinta oli varmasti ihan hyvä satsaus tässä vaiheessa, kun ihan älyttömiä määriä sitä omenaa ei kuitenkaan saada ennen kuin omat puut alkavat kunnolla tuottamaan satoa!

      Poista
  5. Jännittää tuo oma kellari, oon vähän hämppikammoinen ja luulen siellä asustavan niitä noin tsiljoonan... :D Tuommoinen kalkkikäsittely onkin tosi hyvän näköinen, varmaan menee kellarin sisusta uudistukseen jossain kohtaa niin pidämpä tämän mielessä.

    Siemenomavaraisuus olisikin todellinen kunnostautumisen kohta itsellenikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kanssa hirvitti aina käydä kellarissa hämähäkkien takia, mutta sen jälkeen kun kalkkittiin seinät ei ole niitä pahemmin näkynyt! En tiedä oliko vaan sattumaa vai eikö hämpyt tykkää tuosta kalkista, mutta varsin tyytyväinen olen tähän tilanteeseen :D

      Poista
  6. Hieno mehu- ja hillosato ja tosi siististi säilytyksessä! Kiva, että olet mukana yhteispostauksissa. On aina hauska löytää uusi blogi luettavien listalle.:) Mukavaa helmikuuta!

    VastaaPoista
  7. Liityn kellarin ihastelijoihin <3

    Meille paikallinen mehustamo vinkkasi, että mehustettavien omenoiden tulisi olla "luunkovia" silloin niistä irtoaa mehua ja se on parhaimman laatuista. Juttu löytyy ohjeineen Tsajut-blogista.

    Kun omat puumme kasvavat niin tuommoinen oma puristin olisi harkinnassa. Olisi kiva jos syksyllä esittelisit sen käyttöä jne helpottaisi suunnittelua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin mäkin olen käsittänyt, että jopa raa'at omenat olisivat parhaita mehustukseen. Mutta harmillisesti niitä ei vielä tässä vaiheessa pääse pahemmin valitsemaan. Yhtään ei jaksaisi odotella omien puiden kasvua! Pitää käydä myös lukaisemassa tuo teksti! :)

      Pidetään mielessä, varsin hauska ja helppokäyttöinen tuo sähköinen mööpeli on.

      Poista
  8. Ihailut täältäkin siististä ja täydestä kellarista! <3

    Me hankimme sellaisen puurimoista tehdyn puristimen ja se on ollut omenoiden puristamisessa ihan huippu. Siinä ei tule mehuun sellaista vaahtoa, mitä sähköpuristimessa tulee.

    Niin ja tervetuloa minunkin puolestan mukaan näihin yhteispostauksiin!

    Terkuin
    Marketta
    Rakkautta ja maan antimia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Sellainen puristin onkin tarkoitus hankkia siinä vaiheessa kun alkaa omat puut kunnolla tuottamaan satoa! On varmasti parempi kuin sähkökäyttöinen :)

      Poista