sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Suuntana omavaraisuus, suunnitelma 2022


Vuoden ensimmäinen maanantai! Eihän sitä meinaa uskoakaan, että siirryttiin taas uuteen vuoteen. Hommaa riittäisi ennen kevään koittoa, toivottavasti ehditään edes osa niistä tekemään. Puuhommatkin on pahasti kesken. Tulevaa kevättä odotellaan kyllä siitä huolimatta kovasti! Paljon on suunnitelmiakin kesää varten. Niistä lisää alempana. 

Meidän poppoo on viime vuoden alkuun verrattuna vähentynyt yhdellä. Jouduimme keväällä luopumaan toisestakin koirastamme. Päätös oli vaikea. Outoahan se alkuun oli, mutta nyt on jo tottunut.
Esittelytekstin meistä löydät täältä. Tässä kuitenkin asiat lyhyesti kerrottuna.

Olen Krista, 30 vuotias neljän lapsen äiti Keski-Pohjanmaalta. Olen intohimoinen (hyöty)puutarhuri ja omavaraistelija. Käsityöt ja leipominen on myös lähellä sydäntä. Loppuvuodesta sain vihdoin käynnistettyä haaveilemani kotileipomo toiminnan ja joulun sesonki oli ihan uskomaton! Toki myös sangen raskas.

Viime vuosi oli meillä täynnä kymppejä. Kesällä tuli 10 vuotta täyteen avioliittoa, syksyllä esikoisemme täytti 10 vuotta ja loppuvuodesta täytin itse 30 vuotta. Tämäkin vuosi tuo tullessaan kymppejä, kesällä tulee 10 vuotta, kun talomme valmistui ja pääsimme muuttamaan. Loppuvuodesta toinen tyttö täyttää myös 10. Mutta siihen on vielä aikaa.

Kanalassa väki on lisääntynyt omien kanojen jälkeläisillä. Ja nekin ovat aloittaneet jo muninnan! Vähän meinaa olla turhankin runsasta munien suhteen ja yksi tämän vuoden suunnitelmista onkin liittyä salmonellavalvontaan. Suunnitelmissa on myös toisen parven haudottaminen siitosmunista. Se, löytyykö sopivia munia testatuista parvista, jää nähtäväksi. Tai saadaanko ylipäätään raivattua tilaa uudelle kanalalle tarpeeksi ajoissa. Jos ei, siirtyy nämä haaveet seuraavaan vuoteen.

Kanat joita viime vuonna haudotuista munista tupsahti, ovat äärettömän kauniin värisiä omasta mielestäni! En tiedä johtuuko nämä vaaleanpunaiset lasit nyt siitä, että ovat oikeasti omista munista haudottuja, eikä ostetuista. Mutta niin äärettömän kauniita ovat! Ja onhan se ollut varsin hauskaa seurata minkälaisia niistä omien kanojen jälkeläisistä mahtaa tullakaan ja kuka mahtaisi olla kenenkin äippä. Toistaiseksi ei ole hajuakaan, kuin kunnolla parrallisista. Niistäkin tietää vain sen, että on neljä äiti vaihtoehtoa.







Kaneja on yritetty astuttaa jo nyt, sillä kahdella alkaa parasta ennen päiväys tulla vastaan ensimmäiseen synnytykseen. Toivottavasti tärppää pian, kovin hyvältä ei tällä hetkellä näytä. Tälle vuodelle suunnitelmissa neljän poikueen verran, eli yksi per naaras. Voi olla, että pari naarasta astutetaan vielä toistamiseenkin, mutta se on melko epätodennäköistä.

Angoran kerintä harjoitukset jatkuvat ja sitä harjoitellaankin vielä varmaan pitkään, kun ei tahdo oikein sujua kunnolla. On niin epätasainen tulos joka kerta vaikka koneella trimmaakin.. Ehkä senkin joskus oppii ja saadaan villaa kehrättäväksi asti. Ja sitten tarvitsee välineet siihen kehräämiseen. Ei ole ihan tämän vuoden suunnitelmissa kuitenkaan. Onneksi angoroita on vain yksi. Näillä taidoilla, ja vähän ajallakin, se on meille varsin sopiva määrä. 






Tämän vuoden suunnitelmissa on aika paljon asioita. Pääasiassa niihin liittyy rakentamista. Muutama uusi puulato pitäisi saada aikaan. Pihasauna projektia pitäisi jatkaa. Lavatarhan aita päätettiin laittaa uusiksi ja sen aloitus olisi nyt myös keväällä suunnitelmissa. Myös muualla pihalla pitäisi jatkaa aidan tekoa. Maakellareiden alue olisi myös mukava saattaa viimein loppuun. Tuskin, mutta yritetään. 

Talven aikana pitäisi saada myös paljon aikaan. Uudelle kanaparvelle tilat ensin raivata ja sitten nikkaroida. Kanilaankin olisi mukava saada vähän lisää tilaa. Viiriäishaaveet saadaan taas lykätä seuraaviin vuosiin. Mutta mahdollisesti niillekin voisi raivata tilat tässä talven aikana. Edellisistä viiriäisistä on jo ihan liian kauan!

Yksi mitä olen suunnitellut opettelevani nyt talven aikana, on saippuan valmistus. Ja sitä onkin suunniteltu jo pitkään. Tarvikkeet pitäisi tilata, eli omavaraisuutta siihen ei saada mahtumaan kovin paljoa, mutta ainakin tekemisen ilo on läsnä. Uskoisin sen myös tulevan vähän halvemmaksi. Nykyiset shampoopalat mitä kaupasta kotiin kannetaan maksavat kuitenkin suunnilleen sen kympin.






Talven aikana myös lasten vaatekaappiin pitäisi saada täytettä. Ja miksei omaankin. Ompelukone onkin hurissut melko paljon. Suuri läjä legginssejä odottaa uusia polvia ja samalla saadaan myös lisää pituutta lahkeisiin. Mitä kirjavammat, sen paremmat. Ainakin sitä mieltä on meidän tytöt! Olen myös pohdiskellut tekeväni lapsille läjän villasukkia todella ohuesta langasta. Kaupan sukat kun ei pahemmin kulutusta kestä ja ei ole niin mukavat parsia kuin villasukat. Mutta ensin pitäisi saada ohuesta puuvillalangasta aloitettu paita valmiiksi. Ei olisi enää kovin paljon jäljellä. Oma periaatteeni nykyään on, ettei saa aloittaa uutta projektia ennen kuin vanha on valmis. Muuten se jää tekemättä loppuun.. Kovasti haluaisin jo päästä kokeilemaan synttärilahjaksi saatua puikkosettiäkin! Ja näiden pitäisi olla puikkojen Ferrarit. Syy miksi nämä valitsin, oli lyhyet kaapelit ja myöhemmin helposti laajennettava setti.







Viljelysuunnitelmat on vielä vähän vaiheessa, mutta suurinpiirtein samat laitetaan kuin viime vuonnakin. Perunoille suunnitelmissa suurempi ala, vaikka viime vuosi olikin totaalinen pettymys. Härkäpapua pitää laittaa enemmän kasvamaan, jokseenkin pieni sato tuli siitäkin, vaikka ala oli kohtuullisen iso. Porkkanaa oli aika sopivasti, eli varmaan sama määrä laitetaan lavoihin tänäkin vuonna, eli suunnilleen kolmen lavan verran. Chilit ja paprikat saakin jo pikkuhiljaa kylvää ja vain muutama uusi kasvi pitää laittaa tulemaan. Kesäkeittiössä on talvehtimassa parisenkymmentä paprikaa, joten ihan hirveän montaa uutta kasvia ei tarvita. Sikäli mikäli saadaan ne pidettyä hengissä.. Ikuinen riesamme vihannespunkki sen sijaan takaa, ettei sadolla pahemmin pääse kehumaan, vaikka kasvien määrä onkin melko suuri.

Viime vuoden lupauksen koitan pitää, enkä esikasvata ainuttakaan kesäkurpitsaa tai avomaankurkkua. Suorakylvönä meillä on tullut aina parhain sato, joten jokohan nyt olisi aika vihdoin uskoa se! Helpottaa reilusti kevään hommiakin, kun ei tarvitse roudata taimia eestaas. Purjoa oli sopiva pieni määrä, enkä varmaan laita ainakaan kovin paljoa enempää tänäkään vuonna. Tomaatit ei häävin onnistuneet, kasvihuoneeseen siirto meni turhan myöhään ja suurin sato olisi vasta ollut edessä, vaan kylmyys tuli ensin. Mutta jotain sentään saatiin pakastimeenkin asti ja hyvä niin. Kasvihuoneen kapasiteetti oli jo maksimissaan ja saman määrän kanssa mennään tulevaankin kauteen. Vajaa 30 tainta kurkkua ja tomaattia yhteensä. Toisesta kasvihuoneesta haaveilen muutaman vuoden päähän. Tämän vuoden tavoite on muistaa kylvää pesusienikurkut! Viime vuonna se unohtui.







Siemenkaupoille pitäisi myös suunnata piakkoin. Ensimmäiseksi odottelen Siementarhan luomusiemenien verkkokaupan avautumista ja ostan sieltä ensisijaisesti. Suomalaisia luomusiemeniä, eikä hinta ole todellakaan paha. Ostoslistalla ei toistaiseksi ole kovin monia siemeniä, mutta tarjontaa selaamalla taitaa taas tulla jotain ylimääräistäkin.. Pienen inventaarion jälkeenkin löytynee listalle vielä vähän lisäystä. En onnistunut viime vuonna sen paremmin siemenien keräämisessä itse, kuin aiemminkaan. Voisi siihenkin koittaa oikeasti panostaa tänä vuonna.


Eli suunnitelmat listattuna:
Kanalaan tilat uudelle parvelle
Kanilaan pari uutta asuntoa
Salmonellavalvontaan liittyminen
Saippuan valmistamisen opettelu
Siementen inventaario ja osto
Siitosmunien osto
Puulatojen rakentaminen
Aitoja eteenpäin
Maakellareiden alue valmiiksi
Perunoille isompi ala
Pihasauna projektia eteenpäin



Käyhän lukaisemassa myös muiden #suuntanaomavaraisuus kirjoitukset! 


Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka   -   Jovela   -   Kakskulma   -   Multavarpaan maailma


Kasvuvyöhyke 2



Kasvuvyöhyke 3

Tsajut   -   Mikä Itä   -   Rakkautta ja maanantimia   -   Caramellia   -   Evil Dressmaker


Kasvuvyöhyke 4



Kasvuvyöhyke 7




6 kommenttia:

  1. Paljon suunnitelmia, mutta paljon olette toteuttaneetkin asioita. On muuten komian näköistä leipää viimeisessä kuvassa. Saippuaa olen tehnyt itsekkin joskus, tosin pelkästään kasvirasvoista, kun ei muuta ollut - erittäin mielenkiintoista puuhaa! Tosin shampoopaloihin asti en koskaan päässyt, se olisi tosiaan kannattavaa touhua, ovat melko arvokkaita ostaa, mutta ainakin oma pää voi huomattavasti paremmin, kuin nestemäisten aineiden kanssa, eikä tuloe sitä muoviroskaa....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottoman paljon paremmassa kunnossa on hiuksetkin palashampoon jäljiltä! Se muoviroskan määrä on ihan järjetön mitä shampoo pulloista tulee. Eiköhän siihen olisi parempiakin ratkaisuja.

      Poista
  2. Sulla on mahtavat suunnitelmat ja niin monenmoista meneillään että oon ihan äimistynyt. Mikä tarmo! :D Musta tuntuu, että olen yhtä nuupahtanut kuin talven kastelematta ollut kultaköynnökseni 🤔🤭
    Mukavaa alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noo, ei ehkä erityisen energiseltä tunnu itsestäkään, mutta ehkä se taas tästä, jos vaikka aurinkokin joskus näyttäytyisi 🙈
      Ihanaa alkanutta vuotta sinnekin!

      Poista
  3. Saippuan valmistus on kivaa ja tosi helppoa. Perusaineiksi et tarvitse kuin lipeää ja ihan ruokakaupasta saatavia öljyjä. Kannattaa yrittää saada käsiin Saara Kuhan Saippuakirja. Se on maalaisjärjellä kirjoitettu ja siinä on monta hyvää perusohjetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saara Kuhan kirjat on kirjastosta haettu lainaan, nyt vain pitäisi uskaltaa tilata sitä lipeää 🙊

      Poista